Maaliskuu meni niin, että humahti.
Töissä sujuu aina vain paremmin.
Uusia asioita, joita olen oppinut ovat mm. miten toimia tilanteessa jos asiakkaan lento on myöhässä (josta näin ollen koituu myöhästyminen myös lentokenttäkuljetuksesta), komissiolaskun muuttaminen, miten toimia kiireellisissä tapauksissa (tärkeysjärjestyksessä ja mahdollisimman tehokkaasti), FC Barcelonan Champions League -otteluiden lippujen kanssa toiminen (hyvin tarkat säännöt) sekä laskujen tarkastaminen.
Olen kääntänyt ravintoloiden menuita espanjasta englanniksi sekä espanjalaisten englannista englanniksi. Olen saanut huomata, että vaikka en osaakaan espanjaa kovin hyvin, niin on paljon helpompi kääntää espanjasta englanniksi. Espanjalaisten englanti on toisinaan hyvin hämmentävää. Siinä joutuu ensin miettimään, että mitenhän tämä sanottaisiin espanjaksi ja tämän jälkeen kääntämään uudelleen englanniksi. Toisinaan menuissa on vaikka mitä huvittavuuksia, kun ravintola ei ole oikein osannut sanoa asiaa englanniksi. :)
Olen saanut enemmän rutiinia erilaisten sopimushintojen ja sopimusten kanssa eli ne sujuvat paremmin. Kuten myös enemmän palveluita sisältävien tarjousten kanssa, joissa on esimerkiksi kokouspalvelut, kaupunkikierros, ruokailu ravintolassa sekä siinä samassa viihde kuten esimerkiksi flamenco-esitys.
Aina toisinaan yrityksemme saa kutsuja erilaisiin tapahtumiin. Maaliskuussa olimme yhden hotelliketjun kutsuilla, jossa oli esiteltynä kaikki sen hotelliketjun hotellit, myös muualta Euroopasta. Tarjolla oli hyvää naposteltavaa ja juotavaa, ilmapiiri oli sopivan rento sekä siellä oli arpajaiset, jossa oli mahdollisuus voittaa hotelliöitä ketjun hotelleissa ympäri Eurooppaa. Minähän en tietenkään voittanut mitään...
Kävin taas tutustumassa muutamaan minulle uuteen hotelliin Barcelonassa. Toimistossamme on myös käynyt hotellien henkilökuntaa myymässä ja esittelemässä omaa hotelliaan.
Kävin Camp Noulla hakemassa taas meidän ottelulippuja, sekä olen toimittanut niitä asiakkaillemme heidän hotelleihinsa.
Tein vuonna 2009 käyttämillemme oppaille selvitykset heidän palveluistaan ja lähetin ne heille, koska he tarvitsevat ne vuoden 2009 verotukseen.
Töissä menee todella kivasti. Viihdyn hyvin ja aina vain paremmin kun oppii rutiinia ja toimintatapoja sekä tietenkin oppii tuntemaan paremmin työkavereita. Meillä on välillä niin hulvatonta keskenämme, että työt tehdään mahat kouristellen kun naurattaa niin paljon.
Kielikurssilla käytiin yhä edelleen läpi asioita, joita olen jo oppinut Suomessa, mutta toki espanjalaista kulttuuria ja tapoja olen oppinut enemmän sekä tietenkin osaan asiat nyt paremmin kun ne on nyt kerrattu. Kurssi loppui maaliskuun lopussa ja sitä ennen oli loppukoe. Minulta loppukoe meni hyvin, olen tyytyväinen kuten myös opettajanikin. Hän sanoi, että osaan espanjaa paremmin kuin annan ymmärtää, ymmärrän ja kirjoitan hyvin, mutta minun tulisi puhua enemmän. Tämän tiedän kyllä, mutta koska en ole koskaan joutunut puhumaan espanjaa samalla tavalla kuten esimerkiksi englantia, se on vaikeaa. Olen ollut monta kertaa tilanteessa, että joku puhuu minulle espanjaa, minulta menee useampi hetki miettiessä, että mitähän hän sanoi, sen jälkeen mietin, että mitä vastaisin ja sitten onkin jo liian myöhäistä enää vastata kun tilanne on jo ohi :) Mutta olen päättänyt ruveta "hispanohablanteksi", eli kyllä tämä tästä!
Aloitin täällä myös jalkapallon pelaamisen joukkueessa At Poble Sec. Aloitin joukkueessa maaliskuun alussa ja minut on otettu alusta alkaen todella hyvin vastaan ja mukaan joukkueeseen. Valmentajamme ei puhu englantia, kuten ei myöskään moni pelaajistamme, joten tämä on todella hyvää harjoutusta minun espanjankielelleni. Muutama tytöistä haluaa oppia englantia, joten tämä on todella hyvä tilanne :) On ollut hauska huomata, että vaikka valmentajamme ei puhu englantia ja minä en niin hyvää espanjaa, niin meillä on kuitenkin selvästi kommunikointia, välillä toki vähän vaikeaa, mutta yritämme ymmärtää toisiamme.
Olen saanut hyvää palautetta pelaamisestani, joka on tietenkin aina mukavaa. Tämä joukkue pelaa eri tyylillä kuin joukkueeni Suomessa, joten on vaatinut totuttelua ja pientä pelitavan muutosta. Olen kuitenkin alotuskokoonpanossa eli hyvinhän tämä on siis mennyt :)
Ottelut ovat täällä paljon virallisempia kuin Suomessa, vaikka pelaammekin alemmalla sarjatasolla. Esimerkiksi valmentajat pukeutuvat otteluihin siististi, ennen ottelua tuomari tarkastaa jokaisen pelaajan lisenssin ja muut tiedot sekä puoliaikojen tauolla mennään pukukoppiin noin 15 minuutiksi sumplimaan kuvioita eli oikeasti "vietetään" taukoa, toisin kuin Suomessa.
Äitini kävi luonani vierailulla eli sain harjoitella kaupunkioppaana toimimista. Hauskaa oli ja tein asioita, mitä en yksikseni olisi tullut tehneeksi, kuten esimerkiksi valokuvaaminen :) Mutta aika vaan meni vieläkin nopeammin.
Kovasti olen myös taas shoppaillut, pitäisi varmaan pikku hiljaa rauhoittua, että pääsee takaisin Suomeen kaikkien näiden tavaroiden kanssa.
Maaliskuun alussa ikäväkseni täällä satoi LUNTA! Ja tietenkin juuri semmoisena päivänä kun minulla oli jalassani avokkaat ja vielä ilman sukkia. Päivän päätteeksi kun pääsin töistä ja kielikurssilta kotiin, lunta/loskaa oli tullut jo sen verran, että sitä oli kaduilla nilkkoihin asti. Oli todella miellyttävä kotimatka siis kahlata siinä loskassa ja jäävedessä. Koko kaupunki meni sekaisin, mm. bussit eivät kulkeneet ja monet lennot jouduttiin peruuttmaan. Onneksi lumi suli jo seuraavan päivän aikana. Täällä on kuulemma edellisen kerran satanut lunta joskus noin 10 vuotta sitten eli pääsin senkin "ilon" kokemaan. Paikallisille tämä olikin suuri ilo, mutta ei minulle...
Muuten säät ovat vaihdelleet. On ollut kylmää, pilvistä, lämmintä sekä aurinkoista. Kevät on kuulemma pahasti myöhässä, mutta yritän pysyä positiivisena ja odotan kevättä ja kuumuutta todella :) Olen kuitenkin päässyt ottamaan aurinkoa muutaman kerran, se on pääasia.
Kävin vierailulla noin tunnin ajomatkan päässä Barcelonasta paikassa nimeltä San Pol de Mar. Kämppisteni kaveri asuu siellä ja yhtenä lauantaina menimme sinne grillaamaan. Kämppikseni menivät edellä autolla ja minä menin junalla perästä. Junamatka meni mukavasti. Vieruskaverini oli argentiinalainen mies, joka on asunut täällä päin noin 10 vuotta. Juttelimme hänen kanssaan koko matkan ja hän kertoi minulle Barcelonasta kaikennäköistä ja neuvoi myös minua millä pysäkillä minun tulee jäädä. Perillä muut olivat jo sen verran alkoholia nauttineita, että eivät voineet ajaa, joten minä pääsin kuskiksi kun lähdimme ostamaan, mitäpä muuta kuin lisää juotavaa... Oli hauska ajaa autolla pitkästä aikaa, mutta oli se myös erilaista kuin Suomessa. Onneksi oli aika myöhä eikä ollut paljon liikennettä niin sain harjoitella Espanjassa ajamista rauhassa :)
Aamulla kun heräsimme sää oli lämmin ja aurinkoinen. San Pol de Mar sijaitsee meren rannalla ja ilma siellä on aivan erilainen kuin Barcelonassa. Ilma on raikasta ja kirkasta. Siellä on kasveja eli vihreää, hiljaista, pieniä ihania taloja eli se on aivan ihana paikka!
Kävin myös Pariisissa ystäväni Hannan kanssa, joka on töissä Scancomingin Brysselin toimistossa. Meillä oli oikein mukava pitkä viikonloppu. Kierreltiin nähtävyyksiä, tehtiin ostoksia, päivitettiin kuulumisia, tarkkailtiin ranskalaisia ihmisiä ja tutustuttiin ranskalaiseen elämään. Kaupunkina Pariisi oli pienoinen pettymys. Pariisista aina puhutaan, että se on niin hieno ja upea kaupunki, mutta mielestäni se oli aivan samanlainen kaupunki kuin Euroopan muutkin isommat kaupungit, joissa olen käynyt. Viihdyn paljon paremmin Barcelonassa! :) Mutta hauskaa meillä silti oli Hannan kanssa.
Sain vihdoin melkein kolmen kuukauden jälkeen hankittua itselleni paikallisen puhelinliittymän sekä sain hoidettua muita samanlaisia pieniä asioita.
Alkoholiasioista olen saanut mm. oppia, että jos tilaa Ramblalla sijaitsevasta ravintolasta juotavaa ne ovat hyvin vahvoja, esimerkiksi jos tilaa mansikka margaritan, saa sievässä lasissa tequilaa, jossa on puristettuna hieman sitruunaa sekä yksi pakastemansikka. Mitä herkkua :)
Olen täällä usein väsynyt, koska en malta mennä ajoissa nukkumaan ja sitten on taas aikainen herätys aamulla töihin, mutta täytyyhän minun nauttia joka ikisesta pienestä hetkestä mitä täällä olen, onhan se niin, nukkua ehtii myöhemminkin! :D
lauantai 24. huhtikuuta 2010
sunnuntai 7. maaliskuuta 2010
Helmikuu
Helmikuu alkoi espanjankurssin level test:llä, joka osoittautui todella vaikeaksi, vaikka olenkin lukenut espanjaa vuoden. Minut laitettiin kurssille, jossa opiskellaan alkeita, mutta ihan hyvä, tuleepahan ainakin kerrattua asiat jos ei muuta. Ja aina on kuitenkin erilaista opiskella espanjaa oikeasti espanjaksi, kun espanjaa suomeksi. :) Opettaja on hyvä, joka osaa selittää asiat selkeästi ja, vaikka piirtäen tai elekielellä, jos ei meinaa ymmärtää. Kurssilla käydään läpi myös espanjalaisten tapoja ja kulttuuria, joka on todella mielenkiintoista.
Ilmat ovat olleet 0- +20, on satanut ja paistanut eli olen päässyt "ottamaan" aurinkoakin jo. Myös ukonilma on tavattu ja juuri silloin kun olin tulossa salilta kotiin, mutta sainpahan suihkun ainakin jos ei muuta :)
Työt ovat sujuneet aina vain paremmin. Olen oppinut paljon uutta, mm. tekemään laskuja asiakkaille ja komissiolaskuja hotelleille, autokuljetuksen järjestämisen asiakkaalle alusta loppuun, kokouspalvelujen alustavat järjestelyt, retkiehdotusten tekemisen asiakkaille ym. Osaan myös etsiä netistä paremmin tietoa asioista, joita tarvitsemme töissämme, tiedän mitä etsiä ja mistä. Osaan käyttää käyttöjärjestelmiämme ja ohjelmiamme yhä paremmin ja osaan hoitaa erilaisia erikoisvarausksia ja erikoissopimuksia sekä osaan tarjota asiakkaille muidenkin kaupunkien majoituksia ja palveluita, esimerkiksi Costa Brava ja Madrid.
Olen tehnyt myös käännöstyötä, olen kääntänyt mm. retkiehdotuksia ruotsista suomeksi.
Olen käynyt tutustumassa Barcelonan hotelleihin, jotta osaan kertoa asiakkaille paremmin tarjoamistamme hotelleista.
Olen hakenut jalkapallo-ottelulippuja FC Barcelonan Camp Noulta, jotka sitten olen toimittanut edelleen asiakkaillemme heidän hotelleihin.
Olen myös oppinut kantapään kautta huolellisuuden tärkeyden työssämme. Asiakkaan varaus koostuu monista pienistä palveluista ja tuotteista, joissa täytyy kaikissa olla tarkkana. Ikinä ei voi olla liian huolellinen ja ikinä ei voi tarkistaa asioita liian montaa kertaa.
Työn puolesta olen myös oppinut tuntemaan kaupunkia paremmin. Kun olen käynyt tutustumassa hotelleihin, vienyt asiakkaille ottelulippuja, käynyt asioilla ym. Olen "eksynyt" muutaman kerran, mutta lopulta aina löytänyt perille ja näin ollen tunnen kaupunkia jo aika hyvin! :)
Arki sujuu täällä myös hyvin. Sen olen oppinut, että uusiin ihmisiin on vaikea tutustua. Katalaanit ovat aika vaikeasti lähestyttäviä ihmisiä, varsinkin kun ei puhu kieltä hyvin, mutta onhan minulla kämppikset ja suomalaiset työkaverit.
Käväisin RCD Espanyolin treeneissä, mutta en hyvällä menestyksellä. Jännitti ilmeisesti sen verran, eivätkä valmentajat ja pelaajat olleet kovin mukavia, niin ei sitten mennyt nappiin, mutta onpahan ainakin kokeiltu. Harmittaa vaan, koska tiedän, että jos minulla olisi ollut hyvä pelipäivä, olisin näyttänyt heille kuinka pelataan. Kokemuksesta tuli myös kova ikävä omaa joukkuetta ja pelaamista.
Sain myös taas kohdata "naiset eivät pelaa jalkapalloa" -asennetta ollessani säärisuojaostoksilla :) Katselin siinä hyllyllä, että mikähän mahtaa olla kokoani, miesmyyjä tuli kysymään tarvitsenko apua, luullen ilmeisesti, että olen ostamassa niitä poikaystävälleni tms. Vastasin, että mietin tässä, että onko tässä minun kokoani. Myyjä meni hämilleen, nappasi yhden koon ja kysyi, että haluanko sovittaa. Tietysti halusin ja rupesin niitä sovittamaan. Sitten myyjä kysyi, että pelaanko oikeasti jalkapalloa, johon vastasin, että järkyttävää eikö :) Hän meni yhä vain enemmän hämilleen. Hän oli kuitenkin mukava ja minua vain huvitti hänen hämmästelynsä. :D
Olympialaisten aikaan olisin halunnut katsoa TV:stä Suomen lätkämatseja, mutta se ei ollut mahdollista, koska eihän täällä normaaleilta kanavilta tule suomalaisten pelejä. Onneksi on netti ja näin tietysti juuri sen surullisen kuuluisan Suomi-USA -pelin. Kämppikseni olivat hämillään lätkäinnostani ja eläytymisestäni, vaikka itse he huutavat vielä kovempaan ääneen jalka- tai koripalloa katsoessaan :) Täällä vain tuo jääkiekko ei ole se ensimmäinen laji, vaikka kuulemma sitäkin täällä jossain harrastetaan...
Aika kuluu aivan älyttömän nopeasti. Tuntuu, että mitään ei ole ehtinyt tehdä ja kohta jo pitää lähteä kotiin. Tosiasiassa kun miettii, mitä kaikkea sitä on jo kokenut, niin onhan se aikamoinen lista. Täytyy vain nauttia täysin rinnoin joka hetkestä ja odotella, että se kesä tulisi :)
Ilmat ovat olleet 0- +20, on satanut ja paistanut eli olen päässyt "ottamaan" aurinkoakin jo. Myös ukonilma on tavattu ja juuri silloin kun olin tulossa salilta kotiin, mutta sainpahan suihkun ainakin jos ei muuta :)
Työt ovat sujuneet aina vain paremmin. Olen oppinut paljon uutta, mm. tekemään laskuja asiakkaille ja komissiolaskuja hotelleille, autokuljetuksen järjestämisen asiakkaalle alusta loppuun, kokouspalvelujen alustavat järjestelyt, retkiehdotusten tekemisen asiakkaille ym. Osaan myös etsiä netistä paremmin tietoa asioista, joita tarvitsemme töissämme, tiedän mitä etsiä ja mistä. Osaan käyttää käyttöjärjestelmiämme ja ohjelmiamme yhä paremmin ja osaan hoitaa erilaisia erikoisvarausksia ja erikoissopimuksia sekä osaan tarjota asiakkaille muidenkin kaupunkien majoituksia ja palveluita, esimerkiksi Costa Brava ja Madrid.
Olen tehnyt myös käännöstyötä, olen kääntänyt mm. retkiehdotuksia ruotsista suomeksi.
Olen käynyt tutustumassa Barcelonan hotelleihin, jotta osaan kertoa asiakkaille paremmin tarjoamistamme hotelleista.
Olen hakenut jalkapallo-ottelulippuja FC Barcelonan Camp Noulta, jotka sitten olen toimittanut edelleen asiakkaillemme heidän hotelleihin.
Olen myös oppinut kantapään kautta huolellisuuden tärkeyden työssämme. Asiakkaan varaus koostuu monista pienistä palveluista ja tuotteista, joissa täytyy kaikissa olla tarkkana. Ikinä ei voi olla liian huolellinen ja ikinä ei voi tarkistaa asioita liian montaa kertaa.
Työn puolesta olen myös oppinut tuntemaan kaupunkia paremmin. Kun olen käynyt tutustumassa hotelleihin, vienyt asiakkaille ottelulippuja, käynyt asioilla ym. Olen "eksynyt" muutaman kerran, mutta lopulta aina löytänyt perille ja näin ollen tunnen kaupunkia jo aika hyvin! :)
Arki sujuu täällä myös hyvin. Sen olen oppinut, että uusiin ihmisiin on vaikea tutustua. Katalaanit ovat aika vaikeasti lähestyttäviä ihmisiä, varsinkin kun ei puhu kieltä hyvin, mutta onhan minulla kämppikset ja suomalaiset työkaverit.
Käväisin RCD Espanyolin treeneissä, mutta en hyvällä menestyksellä. Jännitti ilmeisesti sen verran, eivätkä valmentajat ja pelaajat olleet kovin mukavia, niin ei sitten mennyt nappiin, mutta onpahan ainakin kokeiltu. Harmittaa vaan, koska tiedän, että jos minulla olisi ollut hyvä pelipäivä, olisin näyttänyt heille kuinka pelataan. Kokemuksesta tuli myös kova ikävä omaa joukkuetta ja pelaamista.
Sain myös taas kohdata "naiset eivät pelaa jalkapalloa" -asennetta ollessani säärisuojaostoksilla :) Katselin siinä hyllyllä, että mikähän mahtaa olla kokoani, miesmyyjä tuli kysymään tarvitsenko apua, luullen ilmeisesti, että olen ostamassa niitä poikaystävälleni tms. Vastasin, että mietin tässä, että onko tässä minun kokoani. Myyjä meni hämilleen, nappasi yhden koon ja kysyi, että haluanko sovittaa. Tietysti halusin ja rupesin niitä sovittamaan. Sitten myyjä kysyi, että pelaanko oikeasti jalkapalloa, johon vastasin, että järkyttävää eikö :) Hän meni yhä vain enemmän hämilleen. Hän oli kuitenkin mukava ja minua vain huvitti hänen hämmästelynsä. :D
Olympialaisten aikaan olisin halunnut katsoa TV:stä Suomen lätkämatseja, mutta se ei ollut mahdollista, koska eihän täällä normaaleilta kanavilta tule suomalaisten pelejä. Onneksi on netti ja näin tietysti juuri sen surullisen kuuluisan Suomi-USA -pelin. Kämppikseni olivat hämillään lätkäinnostani ja eläytymisestäni, vaikka itse he huutavat vielä kovempaan ääneen jalka- tai koripalloa katsoessaan :) Täällä vain tuo jääkiekko ei ole se ensimmäinen laji, vaikka kuulemma sitäkin täällä jossain harrastetaan...
Aika kuluu aivan älyttömän nopeasti. Tuntuu, että mitään ei ole ehtinyt tehdä ja kohta jo pitää lähteä kotiin. Tosiasiassa kun miettii, mitä kaikkea sitä on jo kokenut, niin onhan se aikamoinen lista. Täytyy vain nauttia täysin rinnoin joka hetkestä ja odotella, että se kesä tulisi :)
lauantai 6. helmikuuta 2010
Tammikuu
Hola y saludos de Barcelona! :)
Täällä nyt siis olen ollut kuukauden verran ja kaikki on mennyt loistavasti.
Pari viimeistä päivää ennen lähtöä olivat kaaosamaisia, koska minun piti pakata tavarat, jotka lähtivät mukaani tänne ja muut tavarani, koska minun oli saatava asuntoni tyhjäksi. Ja, koska olin niin fiksu, jätin sen tietysti viime tippaan eli kiirettä ja stressiä piisasi.
Mutta kun pääsin matkaan, kaikki oli hyvin.
Lensin ensin Helsingistä Prahaan ja sieltä Barcelonaan. Ensimmäinen kone oli yli kaksi tuntia myöhässä, mutta koska Prahan kentällä olisi ollut kolmen tunnin odotus kaikki meni aika nappiin, sai kävellä lentokoneesta suoraan seuraavaan. :)
Oli yö kun saavuin Barcelonan kentälle. Seuraavana aamuna herättyäni suuntasin Barcelona-homen toimistolle allekirjoittamaan vuokrasopimukseni ja hakemaan avaimia uuteen kotiini.
Kun saavuin kotiini minua olivat vastaanottamassa uudet kämppikseni, espanjalaiset sisarukset Iria ja Nestor sekä Nestorin tyttöystävä Michelle, joka on britti. Tunsin itseni todella tervetulleeksi, joka oli mukavaa, koska olin vähän jännittänyt keiden kanssa tulen jakamaan asunnon seuraavat viisi kuukautta... Kämppikseni ovat todella mukavia ja auttavaisia. Jaksavat vastailla kysymyksiini, neuvoa reittejä, suositella paikkoja ym. Minulla on käynyt todella hyvä tuuri asunnon ja kämppisten suhteen, parempaa ei voisi toivoa!
Ensimmäinen viikko meni ihmetellessä uusia asioita ja erilaisia tapoja. Muun muassa kaupassa käynti vei aluksi paljon aikaa kun kaikki tuotteet näyttävät erilaisilta ja ovat erilaisessa järjestyksessä. Ja, vaikka olen ollut yli neljä vuotta itse kaupassa töissä, en saa espanjalaisia muovipusseja auki, koska ne ovat niin tiukasti kiinni :) Minulla on niiden kanssa todellisia vaikeuksia ja ihmiset tuijottavat kun näperrän niiden kanssa! :D
Ihmiset täällä ovat olleet mukavia, vaikka minua varoiteltiinkin Barcelonalaisesta asiakaspalvelusta ja töykeistä ihmisistä. Toiset asiakaspalvelijat ovat todella mukavia ja toiset ihan tavallisia. "Tavalliset" ihmiset, joita olen täällä tavannut ovat olleet todella mukavia ja vieraanvaraisia, olen ollut suorastaan ihmeissäni siitä.
Kaupunkiin olen tutustunut sen verran mitä töiltäni ja muilta menoiltani olen ehtinyt. Yhden työpäivän sain käyttää citytouriin ja vielä firman piikkiin! Eli kiertelin ympäriinsä Barcelonan nähtävyyksiä busseilla.
Tämä on iso kaupunki, mutta ei niin iso kuin luulisi. Julkinen liikenne on todella hyvä, metrolla tai bussilla pääsee minne vain ja helposti ja nopeasti. Täällä on myös halvempi julkinen liikenne kuin Suomessa.
Töissä olen Scancoming-matkatoimistossa. Työnkuvaani kuuluu mm. majoituksen ja kuljetusten järjestäminen pohjoismaalaisille asiakkaillemme, hotellikuvausten tekeminen sekä ravintoloiden menujen "tekeminen". Yhteydenpito asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa hoidetaan sähköpostitse tai puhelimitse. Työkavereiden kesken työkielenämme on suomi, koska kaikki meidän toimistossa olevat ovat suomalaisia, mutta myös englantia, ruotsia ja espanjaa tulee osata. Työt sujuvat koko ajan paremmin. Ensimmäiset kaksi päivää vain tutustuin firmaan ja firman tapoihin, mutta sen jälkeen olenkin ollut yksi työntekijöistä :) Alkuun tuntui vaikealta kun oli niin paljon uusia asioita opittavana ja muistettavana. Ensimmäiset viikot olin aivan poikki töiden jälkeen, mutta nyt kun alkaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja ymmärtää miksi tehdä niin tai näin, niin hommat sujuvat, enkä ole enää niin väsynyt. :) Olen käynyt myös tutustumassa kaupungin hotelleihin, joiden kanssa teemme yhteistyötä.
Olen käynyt paljon shoppailemassa, eikä se yllätä ketään niistä, jotka minut tuntevat :) Täällä on tuhansia ja taas tuhansia ihania kauppoja ja melkein kaikki on halvempaa kuin Suomessa. Olen ostanut monet ihanat kengät ja vaikka mitä muuta. En tosin tiedä miten meinaan saada kaiken mukanani kun kotiinlähtö koittaa...
Liityin punttisalin jäseneksi, jotta en pääse ihan rupsahtamaan ja lihomaan :) ja ahkerasti olen siellä jaksanut käydäkin. Jalkapalloa haluaisin pelata, mutta vielä en ole onnistunut löytämään jengiä tai kavereita joiden kanssa pelata. Täällä naiset eivät voi miesten mielestä pelata futista tai ainakaan olla hyviä siinä... Kämppikseni Nestor pelaa jalkapalloa ja kun kysyin, että voinko mennä heidän kanssaan pelaamaan hän yllättyi aluksi, mutta siitä selvittyään rupesi soittelemaan ympäriinsä, että jos voisin liittyä heidän joukkueeseensa. Nestor kysyi miesten sarjan järjestäjiltä, että voinko pelata heidän jengissään ja vastaus oli, että he eivät voi kieltää, mutta eivät myöskään anna lupaa. Jos vastustaja joukkue on sitä mieltä, että en saa pelata, sitten en saa pelata. Järjestäjät myös vetosivat siihen, että koska olen nainen ja heiveröisempi niin minulle voi sattua jotain... Nestor kuitenkin sanoi, että oikea syy on, että vastustajat eivät kestä, jos minä, NAINEN, olen heitä parempi. Uskomatonta, mutta naurattaa silti :) Jos joskus pääsen pelaamaan heidän kanssaan niin meinaan kyllä näyttää heille ja olla parempi, se on varma! :D Yksin olen käynyt potkimassa pari kertaa viereisellä kentällä, mutta se ei ole niin kivaa... Tämmöisessä maassa, jossa futista tulee melkein joka televisiokanavalta ja koko ajan, ei ole helppoa olla :P Suorastaan kidutusta kun itse ei voi pelata.
Olen käynyt myös tutustumassa Barcelonan yöhön pari kertaa. Yöelämästä kyllä huomaa, ettei ole Suomessa. Enemmän paikkoja, enemmän menoa, enemmän ihmisiä ja enemmän kaikkea.
Koti-ikävää ei ole juuri ollut, mitä nyt pikkusiskoa, kissaani ja Pörriä. Viihdyn täällä todella hyvin. Suorastaan inhottaa ja surettaa JO NYT kotiinlähtö, mutta toisaalta en meinaa käyttää täällä oloaikaani sen suremiseen.
Olen iloinen ja onnellinen, tämä on ihana paikka!
Täällä nyt siis olen ollut kuukauden verran ja kaikki on mennyt loistavasti.
Pari viimeistä päivää ennen lähtöä olivat kaaosamaisia, koska minun piti pakata tavarat, jotka lähtivät mukaani tänne ja muut tavarani, koska minun oli saatava asuntoni tyhjäksi. Ja, koska olin niin fiksu, jätin sen tietysti viime tippaan eli kiirettä ja stressiä piisasi.
Mutta kun pääsin matkaan, kaikki oli hyvin.
Lensin ensin Helsingistä Prahaan ja sieltä Barcelonaan. Ensimmäinen kone oli yli kaksi tuntia myöhässä, mutta koska Prahan kentällä olisi ollut kolmen tunnin odotus kaikki meni aika nappiin, sai kävellä lentokoneesta suoraan seuraavaan. :)
Oli yö kun saavuin Barcelonan kentälle. Seuraavana aamuna herättyäni suuntasin Barcelona-homen toimistolle allekirjoittamaan vuokrasopimukseni ja hakemaan avaimia uuteen kotiini.
Kun saavuin kotiini minua olivat vastaanottamassa uudet kämppikseni, espanjalaiset sisarukset Iria ja Nestor sekä Nestorin tyttöystävä Michelle, joka on britti. Tunsin itseni todella tervetulleeksi, joka oli mukavaa, koska olin vähän jännittänyt keiden kanssa tulen jakamaan asunnon seuraavat viisi kuukautta... Kämppikseni ovat todella mukavia ja auttavaisia. Jaksavat vastailla kysymyksiini, neuvoa reittejä, suositella paikkoja ym. Minulla on käynyt todella hyvä tuuri asunnon ja kämppisten suhteen, parempaa ei voisi toivoa!
Ensimmäinen viikko meni ihmetellessä uusia asioita ja erilaisia tapoja. Muun muassa kaupassa käynti vei aluksi paljon aikaa kun kaikki tuotteet näyttävät erilaisilta ja ovat erilaisessa järjestyksessä. Ja, vaikka olen ollut yli neljä vuotta itse kaupassa töissä, en saa espanjalaisia muovipusseja auki, koska ne ovat niin tiukasti kiinni :) Minulla on niiden kanssa todellisia vaikeuksia ja ihmiset tuijottavat kun näperrän niiden kanssa! :D
Ihmiset täällä ovat olleet mukavia, vaikka minua varoiteltiinkin Barcelonalaisesta asiakaspalvelusta ja töykeistä ihmisistä. Toiset asiakaspalvelijat ovat todella mukavia ja toiset ihan tavallisia. "Tavalliset" ihmiset, joita olen täällä tavannut ovat olleet todella mukavia ja vieraanvaraisia, olen ollut suorastaan ihmeissäni siitä.
Kaupunkiin olen tutustunut sen verran mitä töiltäni ja muilta menoiltani olen ehtinyt. Yhden työpäivän sain käyttää citytouriin ja vielä firman piikkiin! Eli kiertelin ympäriinsä Barcelonan nähtävyyksiä busseilla.
Tämä on iso kaupunki, mutta ei niin iso kuin luulisi. Julkinen liikenne on todella hyvä, metrolla tai bussilla pääsee minne vain ja helposti ja nopeasti. Täällä on myös halvempi julkinen liikenne kuin Suomessa.
Töissä olen Scancoming-matkatoimistossa. Työnkuvaani kuuluu mm. majoituksen ja kuljetusten järjestäminen pohjoismaalaisille asiakkaillemme, hotellikuvausten tekeminen sekä ravintoloiden menujen "tekeminen". Yhteydenpito asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa hoidetaan sähköpostitse tai puhelimitse. Työkavereiden kesken työkielenämme on suomi, koska kaikki meidän toimistossa olevat ovat suomalaisia, mutta myös englantia, ruotsia ja espanjaa tulee osata. Työt sujuvat koko ajan paremmin. Ensimmäiset kaksi päivää vain tutustuin firmaan ja firman tapoihin, mutta sen jälkeen olenkin ollut yksi työntekijöistä :) Alkuun tuntui vaikealta kun oli niin paljon uusia asioita opittavana ja muistettavana. Ensimmäiset viikot olin aivan poikki töiden jälkeen, mutta nyt kun alkaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja ymmärtää miksi tehdä niin tai näin, niin hommat sujuvat, enkä ole enää niin väsynyt. :) Olen käynyt myös tutustumassa kaupungin hotelleihin, joiden kanssa teemme yhteistyötä.
Olen käynyt paljon shoppailemassa, eikä se yllätä ketään niistä, jotka minut tuntevat :) Täällä on tuhansia ja taas tuhansia ihania kauppoja ja melkein kaikki on halvempaa kuin Suomessa. Olen ostanut monet ihanat kengät ja vaikka mitä muuta. En tosin tiedä miten meinaan saada kaiken mukanani kun kotiinlähtö koittaa...
Liityin punttisalin jäseneksi, jotta en pääse ihan rupsahtamaan ja lihomaan :) ja ahkerasti olen siellä jaksanut käydäkin. Jalkapalloa haluaisin pelata, mutta vielä en ole onnistunut löytämään jengiä tai kavereita joiden kanssa pelata. Täällä naiset eivät voi miesten mielestä pelata futista tai ainakaan olla hyviä siinä... Kämppikseni Nestor pelaa jalkapalloa ja kun kysyin, että voinko mennä heidän kanssaan pelaamaan hän yllättyi aluksi, mutta siitä selvittyään rupesi soittelemaan ympäriinsä, että jos voisin liittyä heidän joukkueeseensa. Nestor kysyi miesten sarjan järjestäjiltä, että voinko pelata heidän jengissään ja vastaus oli, että he eivät voi kieltää, mutta eivät myöskään anna lupaa. Jos vastustaja joukkue on sitä mieltä, että en saa pelata, sitten en saa pelata. Järjestäjät myös vetosivat siihen, että koska olen nainen ja heiveröisempi niin minulle voi sattua jotain... Nestor kuitenkin sanoi, että oikea syy on, että vastustajat eivät kestä, jos minä, NAINEN, olen heitä parempi. Uskomatonta, mutta naurattaa silti :) Jos joskus pääsen pelaamaan heidän kanssaan niin meinaan kyllä näyttää heille ja olla parempi, se on varma! :D Yksin olen käynyt potkimassa pari kertaa viereisellä kentällä, mutta se ei ole niin kivaa... Tämmöisessä maassa, jossa futista tulee melkein joka televisiokanavalta ja koko ajan, ei ole helppoa olla :P Suorastaan kidutusta kun itse ei voi pelata.
Olen käynyt myös tutustumassa Barcelonan yöhön pari kertaa. Yöelämästä kyllä huomaa, ettei ole Suomessa. Enemmän paikkoja, enemmän menoa, enemmän ihmisiä ja enemmän kaikkea.
Koti-ikävää ei ole juuri ollut, mitä nyt pikkusiskoa, kissaani ja Pörriä. Viihdyn täällä todella hyvin. Suorastaan inhottaa ja surettaa JO NYT kotiinlähtö, mutta toisaalta en meinaa käyttää täällä oloaikaani sen suremiseen.
Olen iloinen ja onnellinen, tämä on ihana paikka!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)