Tammikuu

Hola y saludos de Barcelona! :)


Täällä nyt siis olen ollut kuukauden verran ja kaikki on mennyt loistavasti.


Pari viimeistä päivää ennen lähtöä olivat kaaosamaisia, koska minun piti pakata tavarat, jotka lähtivät mukaani tänne ja muut tavarani, koska minun oli saatava asuntoni tyhjäksi. Ja, koska olin niin fiksu, jätin sen tietysti viime tippaan eli kiirettä ja stressiä piisasi.
Mutta kun pääsin matkaan, kaikki oli hyvin.
Lensin ensin Helsingistä Prahaan ja sieltä Barcelonaan. Ensimmäinen kone oli yli kaksi tuntia myöhässä, mutta koska Prahan kentällä olisi ollut kolmen tunnin odotus kaikki meni aika nappiin, sai kävellä lentokoneesta suoraan seuraavaan. :)
Oli yö kun saavuin Barcelonan kentälle. Seuraavana aamuna herättyäni suuntasin Barcelona-homen toimistolle allekirjoittamaan vuokrasopimukseni ja hakemaan avaimia uuteen kotiini.
Kun saavuin kotiini minua olivat vastaanottamassa uudet kämppikseni, espanjalaiset sisarukset Iria ja Nestor sekä Nestorin tyttöystävä Michelle, joka on britti. Tunsin itseni todella tervetulleeksi, joka oli mukavaa, koska olin vähän jännittänyt keiden kanssa tulen jakamaan asunnon seuraavat viisi kuukautta... Kämppikseni ovat todella mukavia ja auttavaisia. Jaksavat vastailla kysymyksiini, neuvoa reittejä, suositella paikkoja ym. Minulla on käynyt todella hyvä tuuri asunnon ja kämppisten suhteen, parempaa ei voisi toivoa!
Ensimmäinen viikko meni ihmetellessä uusia asioita ja erilaisia tapoja. Muun muassa kaupassa käynti vei aluksi paljon aikaa kun kaikki tuotteet näyttävät erilaisilta ja ovat erilaisessa järjestyksessä. Ja, vaikka olen ollut yli neljä vuotta itse kaupassa töissä, en saa espanjalaisia muovipusseja auki, koska ne ovat niin tiukasti kiinni :) Minulla on niiden kanssa todellisia vaikeuksia ja ihmiset tuijottavat kun näperrän niiden kanssa! :D
Ihmiset täällä ovat olleet mukavia, vaikka minua varoiteltiinkin Barcelonalaisesta asiakaspalvelusta ja töykeistä ihmisistä. Toiset asiakaspalvelijat ovat todella mukavia ja toiset ihan tavallisia. "Tavalliset" ihmiset, joita olen täällä tavannut ovat olleet todella mukavia ja vieraanvaraisia, olen ollut suorastaan ihmeissäni siitä.
Kaupunkiin olen tutustunut sen verran mitä töiltäni ja muilta menoiltani olen ehtinyt. Yhden työpäivän sain käyttää citytouriin ja vielä firman piikkiin! Eli kiertelin ympäriinsä Barcelonan nähtävyyksiä busseilla.
Tämä on iso kaupunki, mutta ei niin iso kuin luulisi. Julkinen liikenne on todella hyvä, metrolla tai bussilla pääsee minne vain ja helposti ja nopeasti. Täällä on myös halvempi julkinen liikenne kuin Suomessa.
Töissä olen Scancoming-matkatoimistossa. Työnkuvaani kuuluu mm. majoituksen ja kuljetusten järjestäminen pohjoismaalaisille asiakkaillemme, hotellikuvausten tekeminen sekä ravintoloiden menujen "tekeminen". Yhteydenpito asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa hoidetaan sähköpostitse tai puhelimitse. Työkavereiden kesken työkielenämme on suomi, koska kaikki meidän toimistossa olevat ovat suomalaisia, mutta myös englantia, ruotsia ja espanjaa tulee osata. Työt sujuvat koko ajan paremmin. Ensimmäiset kaksi päivää vain tutustuin firmaan ja firman tapoihin, mutta sen jälkeen olenkin ollut yksi työntekijöistä :) Alkuun tuntui vaikealta kun oli niin paljon uusia asioita opittavana ja muistettavana. Ensimmäiset viikot olin aivan poikki töiden jälkeen, mutta nyt kun alkaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja ymmärtää miksi tehdä niin tai näin, niin hommat sujuvat, enkä ole enää niin väsynyt. :) Olen käynyt myös tutustumassa kaupungin hotelleihin, joiden kanssa teemme yhteistyötä.
Olen käynyt paljon shoppailemassa, eikä se yllätä ketään niistä, jotka minut tuntevat :) Täällä on tuhansia ja taas tuhansia ihania kauppoja ja melkein kaikki on halvempaa kuin Suomessa. Olen ostanut monet ihanat kengät ja vaikka mitä muuta. En tosin tiedä miten meinaan saada kaiken mukanani kun kotiinlähtö koittaa...
Liityin punttisalin jäseneksi, jotta en pääse ihan rupsahtamaan ja lihomaan :) ja ahkerasti olen siellä jaksanut käydäkin. Jalkapalloa haluaisin pelata, mutta vielä en ole onnistunut löytämään jengiä tai kavereita joiden kanssa pelata. Täällä naiset eivät voi miesten mielestä pelata futista tai ainakaan olla hyviä siinä... Kämppikseni Nestor pelaa jalkapalloa ja kun kysyin, että voinko mennä heidän kanssaan pelaamaan hän yllättyi aluksi, mutta siitä selvittyään rupesi soittelemaan ympäriinsä, että jos voisin liittyä heidän joukkueeseensa. Nestor kysyi miesten sarjan järjestäjiltä, että voinko pelata heidän jengissään ja vastaus oli, että he eivät voi kieltää, mutta eivät myöskään anna lupaa. Jos vastustaja joukkue on sitä mieltä, että en saa pelata, sitten en saa pelata. Järjestäjät myös vetosivat siihen, että koska olen nainen ja heiveröisempi niin minulle voi sattua jotain... Nestor kuitenkin sanoi, että oikea syy on, että vastustajat eivät kestä, jos minä, NAINEN, olen heitä parempi. Uskomatonta, mutta naurattaa silti :) Jos joskus pääsen pelaamaan heidän kanssaan niin meinaan kyllä näyttää heille ja olla parempi, se on varma! :D Yksin olen käynyt potkimassa pari kertaa viereisellä kentällä, mutta se ei ole niin kivaa... Tämmöisessä maassa, jossa futista tulee melkein joka televisiokanavalta ja koko ajan, ei ole helppoa olla :P Suorastaan kidutusta kun itse ei voi pelata.
Olen käynyt myös tutustumassa Barcelonan yöhön pari kertaa. Yöelämästä kyllä huomaa, ettei ole Suomessa. Enemmän paikkoja, enemmän menoa, enemmän ihmisiä ja enemmän kaikkea.
Koti-ikävää ei ole juuri ollut, mitä nyt pikkusiskoa, kissaani ja Pörriä. Viihdyn täällä todella hyvin. Suorastaan inhottaa ja surettaa JO NYT kotiinlähtö, mutta toisaalta en meinaa käyttää täällä oloaikaani sen suremiseen.
Olen iloinen ja onnellinen, tämä on ihana paikka!